Nuorten hyvinvointiin satsaus on panostus Suomen puolustukseen

Nuorten hyvinvointiin ja terveyteen panostaminen on samalla panostus Suomen omaan puolustuskykyyn ja turvallisuuteen. Puolueiden värikkäiden leikkauslistojen ei väitetä koskevan nuoria, koulutusta saatikka puolustustamme, mutta leikkaukset sosiaali- ja terveyspalveluihin ovat välillisesti leikkauksia myös näihin kolmeen kriittiseen osa-alueeseen.

Puolustuskykymme määräytyy laajasta reservistämme. Yhä useampi nuori mies kuitenkin jättää asepalveluksen käymättä tai keskeyttää palveluksen. Syynä ovat kasvavissa määrin olevat mielenterveysongelmat. Paikkauksia väheneviin nuorten miesten määriin on pyritty saavuttamaan nuorten naisten kautta. Naisten määrä ei lähivuosina tule kuitenkaan olemaan tarpeeksi suuri kuromaan kiinni palveluksen välistä jättävien nuorten miesten aukkoa.

Mielenterveysongelmat eivät ole helppo ongelma ratkoa. Koronapandemian vuoksi sulkeutuneiden yhteiskuntien aiheuttamat sosiaaliset ongelmat näkyvät yhä kasvavissa määrin nuorten jaksamisessa ja hyvinvoinnissa. MIELI ry on jopa kuvaillut pitkittyneen kriisiajan kuormitusta siten, että voimme puhua jo mielenterveyskriisistä. Tilanne on ennen pitkään kestämätön.

Nyt on korkea aika lakata näkemästä sosiaali- ja terveyspalvelut kulueränä, josta voi leikata, ja ymmärtää palveluiden tärkeys nuorten hyvinvoinnin ja jaksamisen sekä maamme puolustuskantokyvyn kannalta. Suomella ei ole varaa epävakaassa maailmantilanteessa menettää yhtään nuorta saatikka heikentää puolustustamme. Me tarvitsemme terveitä nuoria, jotta yhteiskuntamme pysyy turvallisena ja puolustuskykyisenä myös tulevaisuudessa.